Villiyrteistä hyvää: Voikukka
Tekstin, kuvan ja reseptit laatinut Anu Ranta, Annalan huvilan ystävät ry
VOIKUKKA
(Taraxacum officinale)
Voikukat ovat monivuotisia, 10-40 cm korkeita ruohoja, joilla on vankka, pysty pääjuuri. Matalaan tai syvään liuskoittuneet pariliuskaiset lehdet ovat ruusukkeena varren tyvessä juuren niskassa. Ruusukkeen keskellä on lehdetön, vain yhteen, keltaiseen mykeröön päättyvä ontto, vaalea ja sileä vana. kasvin kaikissa osissa on usein runsaasti maitiaisnestettä, joka on valkoista, karvaanmakuista ja kumimaista.
Voikukan alalajit eroavat toisistaan varsinkin lehtien liuskaisuuden puolesta ja myös maultaan. Myös vaikuttavien aineiden pitoisuudet vaihtelevat. Voikukkia on noin 70 suurlajia.
Voikukka on selviytyjä. Se on peräänantamaton kasvi, joka lennättää miljoonia siemeniä uusille asuinsijoille ja leviää pienestäkin juurenkappaleesta. Nämä ominaisuudet ovat tehneet siitä symbolikasvin. Ruotsin Vihreät - Miljöpartiet – on valinnut voikukan puolueensa tunnuskasviksi. Toisen maailmansodan aikana voikukka oli Norjassa vastarintaliikkeen symboli.
Voikukka jakaa ihmiset kahteen leiriin. Vihaajia on todennäköisesti enemmän. Se on heidän mielestään vihoviimeinen rikkaruoho, jota vastaan on aina taisteltava. Voikukasta pitävät nauttivat sen kukinnan kauneudesta, puhumattakaan sen arvosta tärkeänä mehiläiskasvina. Voikukkaseppeleen sitominen ja siemenpallojen puhaltaminen kuuluvat useimpien lapsuudenmuistoihin, tahrat mekossa ja käsissä eivät haitanneet, ei äitiäkään.
Voikukalla on eri maissa runsaasti kansanomaisia nimiä, kuten kakkoniska, munkinpää, keltaukko, keltakukka, kultaharja, sianyrtti, siansilmä, punkkikukka, syyläkukka, syyhykukka, maitiainen ja leijonanhammas.
Voikukkaa ruokana ja lääkkeenä käytettäessä tulee muistaa, että sen siitepöly aiheuttaa allergisia oireita. Vaikka kasvin maitiaisneste sisältää karvasaineita, se ei ole myrkyllistä.
Voikukka on arvokas salaatti- ja pinaattikasvi. Koko kasvi kukkavanaa lukuun ottamatta, on syötävää. Lehdet ovat miedonmakuisia, kun mykerönuppuja ei vielä näy. Tuoreena ja kuivattuna lehdet sopivat vihersilppuun ja lehtivihreäjauheeseen. Lehtiä ja kukkanuppuja voi pakastaa ryöpättyinä. Kukkien kehälehtiä voi lisätä sämpylätaikinaan ja käyttää leivonnaisten ja ruokien koristeena. Voikukan kukat ovat tunnettuja voikukkaviinin ja -siman raaka-aineita.
Voikukan juuria arvostavat eniten vatsavaivaiset ja sokeritautiset. Niitä voi kuivata ja jauhaa jauhoksi leivonnaisiin ja pannukakkuihin. Keitettyjä juuria voi syödä sellaisenaan voisulan kanssa tai kuorrutettuna. Voikukkakahvia voi valmistaa myös juuresta. Juuria kerätään varhain keväällä ennen kasvuun lähtöä, tai myöhään syksyllä, jolloin ne sisältävät eniten vaikuttavia, terveellisiä aineita ja kitkeryys on vähäistä.
RESEPTEJÄ
VOIKUKKAKAHVI
Juurien paras keruuaika on syksy. Juuret pestään puhtaiksi, leikataan noin sentin mittaisiksi paloiksi. Paksuimmat juuret halkaistaan.
Juuret kuivataan alle 50 asteen lämmössä vaikka uunissa, jonka suuluukku on jätetty hieman auki, niin että kosteus pääsee haihtumaan: Hyötykasvikuivuria voi tietysti käyttää, jos sellainen on.
Kun juuret ovat täysin kuivat, ne paahdetaan kohtalaisen kuumassa uunissa pellin päälle levitettyinä, tai paistinpannulla kauniin kahvinruskeiksi. On varottava polttamasta juuria mustanruskeiksi, mutta ne eivät saa jäädä liian vaaleiksi.
Paahtamisen jälkeen juuret jauhetaan hienoksi kahvimyllyssä, tai tehosekoittimessa.
Juuret voi varastoida myös kuivina ja paahtaa tarpeen mukaan.
Kuppiin mitataan reilu teelusikallinen paahdettua ja jauhettua juurta ja kaadetaan kiehuvaa vettä päälle.
Kannattaa kokeilla. Kirjoittaja piti kovasti mausta ja juoman vaikutuksista kehoon.
VOIKUKKASIMA
2,5 l kukan kehälehtiä
5 l vettä
1 dl vaaleaa siirappia, tai hunajaa
4,5 dl sokeria
1,5 sitruunaa
5 g hiivaa
Pulloihin 0,5 tl sokeria
1 rkl rusinoita
Kerää kukat puhtaalta kasvupaikalta aurinkoisella säällä.
Revi kukista irti keltaiset kehälehdet ja huuhtele ne nopeasti siivilässä.
Kiehauta isossa teräskattilassa vesi ja lisää joukkoon kehälehdet. Anna keitoksen porista hiljalleen noin 15 minuuttia.
Lisää liemeen siirappi, sokeri ja pesty, kuorittu ja viipaloitu sitruuna.
Anna sen jäähtyä kädenlämpöiseksi ja liota joukkoon hiivanokare.
Anna juoman käydä lämpimässä paikassa runsas vuorokausi.
Siivilöi sima ja pullota steriloituihin patenttikorkillisiin lasipulloihin. Laita suppilon avulla pullon pohjalle ripaus sokeria ja pieni määrä rusinoita.
Nosta pullot jääkaappiin. Voikukkasima on valmista nautittavaksi, kun rusinat nousevat pintaan.
Mainio tervetulomalja perhejuhliin!
VOIKUKKAMARMELADI
2 dl voikukan kukkia
2 dl vettä
0,75 dl hyytelösokeria
Revi kukista irti keltaiset kehälehdet ja huuhtele ne siivilässä.
Keitä kehälehtiä vedessä noin 10 minuuttia ja siivilöi seos.
Lisää hyytelösokeri ja sekoita, kunnes sokeri liukenee ja hyytelö kirkastuu.
Maistuu hyvältä paahtoleivän päällä.
YRTTIHÖYRYTS VOIKUKASTA JA NOKKOSESTA
1,5 dl tuoreita voikukan lehtiä
1,5 dl tuoreita nokkosen versoja
Laakea kulho tai pesuvati
Kiuhuvaa vettä
Kylpypyyhe
Voikukka puhdistaa ja kirkastaa ihoa. Nokkonen vilkastuttaa verenkiertoa ja puhdistaa.
Kaada kasvien päälle kiehuva vesi.
Pane pyyheliina pääsi yli teltaksi ja höyrytä puhtaita kasvojasi pesuvadin yläpuolella 5-10 minuuttia.
Voit käyttää myös höyrytintä, jos sellainen on. Silloin on valmistettava kasveista haude, joka siivilöidään ja laitetaan veden sijasta höyryttimeen.
Höyrytyksen avulla huokoset avautuvat. Lika ja kuollut solukko poistuvat ja samalla ihon aineenvaihdunta lisääntyy.
Höyrytys lisää ihon kosteutta ja kimmoisuutta, pitää ihon pehmeänä.
