Villiyrteistä hyvää: Vuohenputki

Tekstin, kuvan ja reseptin laatinut Anu Ranta, Annalan huvilan ystävät ry

VUOHENPUTKI

(Aegopodium podagraria)

Vuohenputki on noin 20-100 cm korkea monivuotinen ruoho, joka muodostaa tiiviitä, mattomaisia kasvustoja puutarhoissa ja ihmisten asutusten läheisyydessä. Sen pitkät, vaakasuorat juurakot ovat helposti katkeilevia ja valkoisia. Siitä onkin sanottu osuvasti, ettei siitä pääse eroon kuin syömällä, eikä taida päästä silläkään. Joissakin lähteissä viitataan sen yleisyyden johtuvan siitä, että muinoin nunnat ja munkit suosittelivat vuohenputkea mm. kihdin hoitoon. Kihti oli aikaisemmin yleinen sairaus, ja siksi ehkä vuohenputki olisi levinnyt niin laajalti. Tieteellinen nimi ”podagraria” on johdatettu sanasta ”podagra”, mikä tarkoittaa kihtiä.

Vuohenputki sisältää vitamiineja, kivennäisaineita ja klorofylliä. Luontaislääkinnässä sitä käytetään tulehdussairauksissa, kuten esimerkiksi reumaattisissa kivuissa. Murskattuja lehtiä on asetellaan kipukohtiin kääreeksi. Puhdistavan vaikutuksensa vuoksi sitä on käytetty teenä myös virtsatievaivoihin.

Vuohenputki on varhaisimpia salaattikasvejamme, jota käytetään myös pinaatin tavoin ja viherjauheiden osana. Se on etelän kasvi. Keski-Suomessa se on jo harvinainen. Lehtien sadonkorjuu alkaa huhtikuun loppupuolella ja kestää kesäkuun alkuun riippuen kevään lämpimyydestä. Lehdet kerätään nuorina ja mielellään vielä suppuisina. Ne ovat toistamiseen kolmisormiset. Alhaalla olevat ensimmäiset sivuliuskat ovat kuitenkin usein kaksiosaisia ja näin lehti muistuttaa vuohen jalkaa. Kasvaessaan lehdet muuttuvat kitkerän makuisiksi.  

Vuohenputki kuuluu sarjakukkais- eli putkikasveihin. Mm. kirveli, saksankirveli, porkkana ja tilli ovat puutarhassa kasvavia sarjakukkaisten heimoon kuuluvia hyötykasveja. Valitettavasti heimossa on myös erittäin myrkyllisiä kasveja, kuten hukanputki (Aethusa cynapium), myrkkykatko (Conium maculatum)  ja myrkkykeiso (Cicuta virosa). Googlaamalla näistä löytyy hyvää tietoa. Onneksi vuohenputki eroaa myrkyllisistä sukulaisistaan niin lehtiensä muodon kuin kasvupaikkansa puolesta. Pitää kuitenkin olla aivan varma mitä kerää.

VUOHENPUTKIPIIRAS

Pohja:

Puoli purkkia maitorahkaa

125 g voita

2 dl vehnäjauhoja

1 dl ruisleseitä

0,5 tl leivinjauhetta

• Sekoita huoneenlämpöinen voi ja maitorahka keskenään.

• Lisää joukkoon jauhoseos kevyesti sekoittaen.

• Laita jääkaappiin kovettumaan noin 20 minuutiksi.

Täyte:

1 iso sipuli

Öljyä

Pieni varhaiskaali tai suippokaali

2 rkl raastettua inkivääriä tai maun mukaan enemmänkin

4-6 dl vuohenputken lehtiä silputtuna

2 dl tuoretta tilliä silputtuna

1 dl tuoretta persiljaa silputtuna

suolaa maun mukaan, vasta jauhettua mustapippuria

puolikkaan sitruunan mehu

3-4 dl juustoraastetta, esim. emmentalia tai parmesaania

Vuokaan (halkaisija n. 30 cm):

3-4 dl kermaa

4 kananmunaa

• Kuullota silputtua sipulia ja inkivääriraastetta hetki öljyssä.

• Lisää pannulle huuhdotut ja silputut vuohenputken lehdet sekä suikaloitu kaali.

• Kuullota, kunnes vihannekset ovat pehmeitä. Lisää joukkoon sitruunamehu.

• Mausta suolalla ja mustapippurilla.

• Sekoita jäähtyneeseen täytteeseen juustoraaste, tilli ja persilja.

• Kaaviloi taikinasta isoon paistovuokaan sopiva pyöreä pohjalevy. Asettele se leivinpaperilla vuorattuun vuokaan. Paina taikinaa myös reunoille. Pistele pohjaan haarukalla pieniä reikiä.

• Laita täyte pohjan päälle ja kaada joukkoon muna-kermaseos.

• Paista 200 asteessa uunin alaosassa noin puoli tuntia.

• Anna jäähtyä hieman ja nosta piirakka leivinpaperia apuna käyttäen tarjoiluvadille. Vedä leivinpaperi piirakan alta pois.

• Nauti haudutetun teen kera!

• Voi pakastaa.